Väitin tuossa itselleni, etten saa mitään aikaiseksi. Aika karkaa käsistä, tiskivuori vaan kasvaa, ensi-innostuksen jälkeen nurkkaan jääneet liikuntavermeet keräävät pölyä. Töitäkään en tee tarpeeksi, aina jää jotain kesken. Vai jääkö oikeasti?
Tarpeeksi tuskailtuani päätin valjastaa keittiöpsykologian alkeet käyttööni ja päätellä, että saan päivässä useampia asioita aikaan kuin jätän kesken. Jos kerran tunnen ahdistusta kaikesta tekemättä jääneestä, enkö voisi tuntea iloa ja tyytyväisyyttä tehdyistä?
Siispä päätän nyt pyhästi SAADA ASIOITA AIKAAN, ja hehkuttaa niitä täällä. Tänään sain aikaan tämän kirjoituksen, jota olen hautonut jo viikon päässäni. Noin. Heti on parempi olo. Parempaa aamua kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti